Tärkeät määräajat

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jäljennös perukirjasta on toimitettava verohallintoon perintöverotusta varten kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinto voi myöntää lisäaikaa perunkirjoituksen pitämiseen perustellusta syystä. Verohallinnon sivuilta löytyy lomake tätä varten.

Luettelo varoista ja veloista

Perukirjassa luetteloidaan pesän osakkaat, perittävän varat sekä velat. Se on ikään kuin vainajan viimeinen veroilmoitus. Perukirjassa ei jaeta vainajan omaisuutta. Perukirjassa pesän osakkaita ovat usein vainajan lapset, jos hänellä niitä on. Leski on pesän osakas ositukseen asti. Pesän osakkaita ovat myös yleistestamentin saajat. Jos vainajalla ei ollut lapsia ja hän oli naimissa, perii leski hänet. Tällöin myös ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset on kutsuttava perunkirjoitukseen vaikka he ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Mikäli perittävä oli naimaton ja lapseton perivät hänen vanhempansa hänet. Jos he ovat kuolleet perimysjärjestyksessä tulevat seuraavana sisaret ja niin edelleen.

Perukirjassa vainajan varat ja velat arvostetaan kuolinpäivän arvoon. Esimerkiksi perittävän pankkitilin saldoksi perukirjaan merkitään kuolinpäivän saldo ja asunto-osake arvostetaan kuolinpäivän käypään arvoon. Velat, jotka ovat syntyneet perittävän elinaikana tullen maksettavaksi vasta kuolinpäivän jälkeen, voidaan merkitä perukirjan vähennyksiin vainajan velkoihin. Tällaisia velkoja/maksuja voisivat olla esimerkiksi vainajan elinaikana syntynyt puhelinlasku ja sairauskulut. Kuolinpesän velkoihin voidaan perukirjassa merkitä esimerkiksi hautajaiskulut ja perunkirjoituspalkkio uskotuille miehille. Vainajan velat ja kuolinpesän velat tulee pitää erillään perukirjassa.

Pesän ilmoittaja ja uskotut miehet

Pesän ilmoittaja, joka on usein joku perittävän läheinen esimerkiksi leski tai rintaperillinen, ilmoittaa pesän varat ja velat uskotuille miehille, jotka laativat perukirjan. Uskotuille miehille ei ole laissa asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Yleisenä edellytyksenä on heidän täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus. Heidän pitää pystyä arvioimaan perittävän omaisuutta objektiivisesti. Siksi esimerkiksi kuolinpesän osakasta ei kannata nimetä uskotuksi mieheksi. Uskotuksi mieheksi kannattaa valita henkilö jolla ei ole niin sanotusti osaa eikä arpaa kyseiseen kuolinpesään, esimerkiksi lakimies.

Perunkirjoitus ensiksi kuolleen ja leskenä kuolleen jälkeen

Jos perittävältä jää leski, on myös lesken varat ja velat luetteloitava perukirjaan. Myös lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuus on merkittävä perukirjaan, jos 1. leski on perinyt puolisonsa esim. testamentin perusteella tai pariskunnan ollessa lapseton tai 2. leski vetoaa oikeuteensa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Lesken jälkeen, ellei ositusta ensiksi kuolleen puolison ja lesken välillä ole tehty, pitää lesken perukirjassa ilmoittaa myös ensiksi kuolleen puolison omaisuus, jos leskellä oli siihen avio-oikeus. Jos ensiksi kuolleen puolison kuolemasta on pitkä aika voi, tämä tuntua hankalalta.